Minulla ei selkeästikkään oikein nyt runo suoni syki kirjoittaminen tuntuu kovin vaikealta, ei luonnolliselta lainkaan. Olen ollut niin paljon itsekseni omissa ajatuksissani, tai vain pulissut asioita aina ympyrää samoista asioista. Voi jestas minusta on tullut tylsä! voi voiii.. onneksi on sentään nämä auringon säteet täällä kotona heiltä löytyy tuota vikkelää suulautta vielä. Lapsilla on mitä mainioimpia juttuja monesti. Hurja kysely kausi vielä lisäksi.
Tampereella oli oikein mukavaa, istuttiin Valossa juotiin kaakaota, muisteltiin menneitä ja jutusteltiin kaiken laisia uusiakin. Oli tanssia ja seuraavana päivänä hurja väsymys.Lupasin palata tampereelle enenn kuin lumet sulavat. Vai oliko se että kun lumet sulavat? No joka tapauksessa.
Nyt olisi tarvetta tarttua härkää savista! Olisi kesätyö asiat pohdittavana, sitäkin tärkeämmät tulevaisuuden suunnitelmat mihin opiskelemaan?! Voi jestas en vieläkään tiedä mikä minusta tulee isona..!!! Olen hieman kade niille joille se on pikku pojasta- tai tytöstä asti ollut kirkasta kuin taivaan sini. Voih, huokailen kumpa minunkin kohdallani. Lisäksi minusta tuntuu että olen aina aivan väärässä kaupungissa. Työt olisivat todennäköisesti helpoiten löydettävissä Helsingissä mutta entäpä se opiskelu? sehän on lähellä mahdottomuutta täällä.
Olen kovasti pyörittänyt päässäni erilaisia mahdollisuuksia, mitä työltä haluan, millaiset työ ajat, miten koulutus, miten mahdollinen jatko koulutus, eteneminen haasteet, jne. Palkka nyt on semmoinen että jos sillä selviää niin bueno. Mutta noh ystäväni lainasi minulle opuksen. Making a living without a job, miksei työllistäisi itse itseä? Hmm.. niiin ja enne kuin pessimistiti avaatte suunne yksityisyrittäjyyden rankkuudesta, on tiedossa. Tunnen monta monta yrittäjää, eri aloilta vieläpä joten olen kuullut ja nähnyt paljon siitä mitä se sitten mahdollisesti on. Mutta tämä on vasta ajatuksen juoksua ja taivaanrannan maalaamista.... hiljalleen se siitä muodostuu joksikin kirkkaaksi kuvasksi. Eiks nii?!
Härkä olo tässä on ollut viime päivät ensin asuntoa jynssätessä, olen ihan uupunut lattioiden pesemiseeen. Konttaamiseen ja yhä uusien pöly moskien löytämiseen. Ketä kummia tässä asunnossa oikein on asunut, kaikki lattiat ovat ihan hurjan näköisiä, mutta että seinätkin?! Ajatelkaas, lähes kaikki 60 neliön kämpän seinät on onnistuttu roiskimaan kahvilla? pasta kastikkeella? oluella? jollain kelta oranssilla nestellä... yyyyhhh! No ei sentään ihan niin paha kuin miltä kuulostaa mutta hetken jo olen miettinyt josko maalaisin tämän pesemisen sijasta. Pitää miettiä. Keittiössä oli kanssa oikein käristelty jotain paisteltu ja odottakaas kun näätte kuvan meidän liedestä :-D en ole eläessäni moista nähnyt! Tämä on ihan jännää ollut. Vielä vanhaan kotiin tänä yönä pakkaamaan ja purkamaan kalusteita jos huomenn olisi ensimmäinen yö "kotona".
Lupaan laittaa huomenna kuvia ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti